Etsintäkuulutus
Lain tarkoituksena on edistää poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen (PTR-viranomaiset) yhteistoimintaa sekä yhteisten toimintalinjojen toteuttamista siten, että PTR-viranomaisille säädetyt rikosten estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen (rikostorjunta), valvontaan sekä niitä koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät ja yksittäiset toimenpiteet tulevat hoidetuiksi tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhteistoiminnalla tarkoitetaan rikostorjuntaan, valvontatoimintaan tai kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän toimenpiteen suorittamista toisen PTR-viranomaisen puolesta tai apuna tämän tehtäväalueella sekä toimimista yhteistyössä PTR-viranomaisten yhteisellä tehtäväalueella.
Vankeuslain 19 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, jos vankien valvonnan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmi tulleiden seikkojen nojalla on syytä epäillä rahan ja muiden maksuvälineiden tai muun omaisuuden laillista alkuperää, asiasta on ilmoitettava poliisille.
Tanskan rikosseuraamusviranomaisen vankeja koskevan tiedon käsittelystä säädetään Tanskan rangaistusten täytäntöönpanosta annetussa laissa (straffuldbyrdelsesloven). Tanskassa ei lain tasolla ole määritelty tarkemmin, kenellä rikosseuraamusviranomaisessa on toimivalta käsitellä tietoja. Rikosseuraamusviranomaisen tiedon käsittelyä koskevat säännökset uudistettiin vastikään ja uudistukset tulivat voimaan helmikuussa 2019.
Rikosseuraamusviranomaisella on oikeus kerätä, käsitellä ja luovuttaa toiselle viranomaiselle tietoa, joka koskee vankeja tai henkilöitä, joiden kanssa vanki on ollut yhteyksissä. Edellytyksenä on, että vankilan turvallisuus ja järjestys taikka rikosseuraamusviranomaisen tai toisen viranomaisen toiminta radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseksi tai rikoksen torjumiseksi tätä vaativat. Oikeusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä rikosseuraamusviranomaisen toiminnasta (66 b §).
Käytännössä Rikosseuraamuslaitoksen on usein etsintäkuulutettava vanki tai tutkintavanki silloin, jos tämä karkaa tai poistuu luvatta vankilasta taikka jättää palaamatta poistumisluvalta tai muulta vankilan ulkopuolelle myönnetyltä luvalta.
Tutkintavankeuslaissa ei ole säännöstä tutkintavangin etsintäkuuluttamisesta.
Kukin virkamies toimii PTR-rikostiedusteluyksikössä omaan virkaansa kuuluvilla toimivaltuuksilla ja on edustamansa PTR-viranomaisen alainen. PTR-rikostiedusteluyksikössä toimivat virkamiehet käyttävät työssään lähtökohtaisesti edustamansa PTR-viranomaisen tietojärjestelmiä sekä tallentavat hallinnonalaansa koskevan rikostiedustelutiedon edustamansa viranomaisen tietojärjestelmiin. PTR-rikostiedusteluyksiköissä toimiville virkamiehille on myös erikseen sovitulla tavalla myönnetty käyttöoikeuksia toisten PTR-viranomaisten tietojärjestelmiin. Tiedon luovutus viranomaisen tietojärjestelmästä toiselle viranomaiselle on mahdollista kunkin viranomaisen henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaan yksittäistapauksissa rikosten estämiseksi, selvittämiseksi ja paljastamiseksi.
Tutkintavankeuslaissa on pääosin vastaavat säännökset.
Vankeuslain 16 luvun 1 §:n ja tutkintavankeuslain 11 luvun 1 §:n mukaan vankeja ja vankien käytössä olevia tiloja on valvottava vankilan järjestyksen, vankilassa pitämisen varmuuden, vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden sekä karkaamisen tai laitoksesta taikka avolaitoksesta luvatta poistumisen ja rikoksen estämisen edellyttämällä tavalla. Vankilassa on oltava turvallisuuden edellyttämät hälytys- ja muut tekniset turvajärjestelmät. Kyseisen säännöksen nojalla vankiloiden yleisissä tiloissa toteutetaan teknistä valvontaa, joka tarkoittaa kuvaa välittävillä ja tallentavilla kameroilla tapahtuvaa valvontaa. Tällaista teknistä valvontaa on esimerkiksi vankilan ulkoilupihoilla ja vankien yhteisessä käytössä olevissa tiloissa, muttei vankien asuinselleissä tai WC-tiloissa.
Vankeuslain 19 luvun 1 ja 2 §:ssä säädetään poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle ilmoittamisesta. Luvun 1 §:n 1 momentti sääntelee yksinomaan poliisille, ei muille esitutkintaviranomaisille, ilmoittamista. Luvun 1 §:ssä säädetään myös sosiaalietuuden myöntäneelle viranomaiselle ilmoittamisesta. Selkeyden vuoksi vankeuslain 19 luvun 1 §:ää muutettaisiin siten, että siihen koottaisiin kaikki ne 1 ja 2 §:ssä säädetyt seikat, joista tulee tai voidaan ilmoittaa poliisille tai muille esitutkintaviranomaisille tai syyttäjälle. Voimassa olevan lain 1 §:n 1 momentti koskee ilmoitusvelvollisuutta poliisille epäiltäessä rahan, muiden maksuvälineiden tai muun omaisuuden laillista alkuperää. Toiseen momenttiin siirrettäisiin voimassa olevan lain 19 luvun 2 § sellaisenaan. Säännös koskee sitä, että kirjeen muun postilähetyksen tai viestin taikka vangin puhelun tai muun sähköisen viestin sisällöstä saadaan antaa tieto poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle, jos se on tarpeen rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Pykälän 2 momentti ilmoittamisesta sosiaalietuuden myöntäneelle viranomaiselle siirrettäisiin selkeyden vuoksi sellaisenaan omaksi 2 §:ksi.
Vankeuslain 19 luvun 2 §:n mukaan vangilta peräisin olevan tai hänelle saapuneen kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin taikka vangin puhelun tai muun sähköisen viestin sisällöstä saadaan antaa tieto poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle, jos se on tarpeen rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Samoin edellytyksin voidaan antaa viestistä jäljennös tai tallenne. Tiedon antamisen edellytyksenä on, että tiedon vastaanottavalla viranomaisella on oikeus tiedon saamiseen.
Vankeuslain 19 luvun 1 §:ää olisi perusteltua muuttaa siten, että pykälään koottaisiin kaikki 1 ja 2 §:ssä säädetyt seikat, joista tulee tai voidaan ilmoittaa poliisille tai muille esitutkintaviranomaisille taikka syyttäjälle. Säännökseen olisi perusteltua lisätä poliisin lisäksi muut esitutkintaviranomaiset.
Lainsäädännöllinen perusta Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin välisen yhteistyön järjestämiseksi vankeusaikaisten rikosten estämiseksi on erityisten poliisivaltuuksien lakkaamisen jälkeen vuodesta 2017 lähtien osoittautunut riittämättömäksi. Perustuslain (2 §:n 3 momentti) edellytysten mukaisesti viranomaisyhteistyön tulee perustua kattavaan ja täsmälliseen sääntelyyn. Esityksen tavoitteena onkin selkeyttää puutteellista sääntelyä Rikosseuraamuslaitoksen ja esitutkintaviranomaisten yhteistyöstä.
1.3.4 Vankien rahankäytön valvonta
Säännöstä rikosilmoituksen tekemisestä poliisille toimivaltuuksien nojalla esiin tulleista epäillyistä rikoksista ei ole tarpeen säätää. Tuomitun, vangitun tai muuten vapautensa menettäneen tiedot ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 28 kohdan nojalla. Virkamiehen tietoon tullut peruste epäillä rikosta ei ole tällainen tieto, vaan salassapito koskee Rikosseuraamuslaitoksen tehtäviin liittyviä asiakirjoja ja tietoja. Virkamiehiä koskee myös julkisuuslain 23 §:ssä säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan koske rikosepäilyä tai tietoa uhkaavasta teosta, koska tällaista asiaa ei ole salassa pidettäväksi säädetty. Suomen oikeusjärjestys ei toisaalta tunne yleistä velvollisuutta ilmoittaa rikoksia poliisille. Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen on rikos, mutta siinäkin on kyse tilanteesta, jossa rikos olisi vielä estettävissä (rikoslain 15 luvun 10 §).
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 19/2012 vp) edellyttänyt, että turvallisuustietorekisterin tietosisällöistä säädetään yksityiskohtaisesti ja tyhjentävästi. Voimassa olevan lain 2 momentissa onkin yksityiskohtainen luettelo turvallisuustietorekisteriin merkittävistä tiedoista. Esityksessä ehdotetaan edelleen, että turvallisuustietorekisterin tietosisältö säädetään yksityiskohtaisesti siten, että sääntely perustuisi vankeuslaissa tai tutkintavankeuslaissa nimenomaisesti säädettyjen toimivaltuuksien käytössä ilmenneisiin sellaisiin tietoihin, jotka liittyvät henkilöihin, joiden voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.
Rikosseuraamuslaitoksen toimivalta ja toiminta laitosturvallisuuden takaamiseksi on lähtökohtaisesti vankien havaittavissa. Lainsäädännön perusteella Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus tietää esimerkiksi, kenen kanssa vanki on puhelimitse yhteydessä. On myös selvää, että Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunta tekee näkö- ja kuulohavaintoja vangeista, heidän sosiaalisista suhteistaan ja käytöksestään vankilassa. Muun muassa näistä tiedoista ja havainnoista voidaan tehdä laitosturvallisuuteen liittyviä johtopäätöksiä, mikä lienee selvää myös vangeille.
Maksukorttitilin poikkeuksellisuuden automatisoitu yleinen valvonta perustuisi yksinomaan maksutapahtumien lukumääriin tai varallisuusarvoihin. Kyse olisi tosiasiallisesta hallintotoiminnasta. Maksukortin maksutapahtumien lukumääriä ja varallisuusarvoja tulisi voida valvoa valvonnan kohdistuessa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavaan maksuliikenteeseen. Henkilön yksilöinnin mahdollistavia tietoja ei tässä valvonnassa käytettäisi.
Tietosuojavaltuutettu (Datatilsynet) valvoo Infoflyt-järjestelmän käyttöä ja tarkastaa rekisteröidyn pyynnöstä rekisteröityjen tietojen asianmukaisuuden. Tämä ei kuitenkaan koske poliisin turvallisuustietorekisteristä saatuja tietoja. Tietosuojavaltuutettu ei myöskään saa antaa rekisteristä sellaisia tietoja, jotka rikosseuraamusviranomainen tai poliisi on lain mukaan merkinnyt ei-tiedoksi annettaviksi rekisteröidylle.
Poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu.
Tiedonhallintalaissa säädetään tavasta, jolla tietoja voidaan antaa toiselle viranomaiselle teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla. Oikeudesta luovuttaa tai saada tietoa säädetään edelleen erikseen julkisuuslaissa tai erityislainsäädännössä, kuten Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin henkilötietolaeissa. Tiedonhallintalain sääntely koskee kattavasti kaikkia Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereitä, siis myös turvallisuustietorekisteriä.